Lapin yliopiston lukuvuosi 2021–2022 on tullut päätökseen, ja kesäperiodi on alkanut. Nyt on hyvä hetki tehdä pieni katsaus kuluneeseen vuoteen kulttuurihistorian oppiaineen näkökulmasta.
Sopiva sekoitus uutta ja vanhaa
Syksy ja kevät etenivät uutta opetussuunnitelmaa noudattaen ja osin uuden henkilökunnan voimin, mutta opetuksessa oli myös pitkälti aiemmilta lukuvuosilta tuttuja aikatauluja, sisältöjä ja järjestelyjä. Syksyllä 2021 opetus aloitettiin seuraamalla koronatilannetta, ja opetuksessa otettiin huomioon voimassa olevat rajoitukset ja ohjeistukset. Opetusta järjestettiin niin läsnä-, etä- kuin hybridiopetuksena, mutta onneksi suurimman osan lukuvuodesta opetusta oli mahdollista järjestää yliopiston tiloissa. Osalle opiskelijoista etä- ja hybridijärjestelyt tuntuivat sopivan ja tuovan väljyyttä ja joustavuutta omiin opintoihin ja aikatauluihin, kun taas osa kertoi kaipaavansa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja.
Syksyllä yliopisto-opettaja Tiina Harjumaa jäi tutkimusvapaalle viimeistelemään väitöskirjaansa Lapin yliopiston myöntämällä Esko Riepulan apurahalla. Opetuskaartiin liittyi loppuvuodeksi Rovaniemellä syntynyt ja Turussa kulttuurihistorian maisteriksi valmistunut Elina Karvo.
Lisäksi uusia opettajia olivat LUC-kirjastossa työskentelevä Taina Saarenpää ja politiikkatieteiden ja sosiologian pääaineopiskelija Taneli Laurinolli. Saarenpää perehdytti Arkistot, analyysi ja tulkinta -kurssilla opiskelijoita muun muassa arkistolaitoksen toimintaan. Laurinolli puolestaan opetti kevätlukukaudella Harjumaan kanssa Proseminaarissa osana omia kulttuurihistorian sivuaineen syventäviä opintojaan.
Luento-, seminaari- ja pienryhmäopetuksessa käsiteltiin kulttuurihistorian oppiaineelle ja tieteenalalle keskeisiä sisältöjä tuttuun tapaan, tosin opetuksen aiheita, tavoitteita tai esimerkiksi kurssien nimiä, koodeja ja opintopisteitä oli joiltain osin päivitetty. Esimerkiksi Kulttuurihistorian perusteet -luentosarja on nykyään 5 opintopistettä, kun se aiemmin oli laajuudeltaan 6 opintopistettä. Opintojaksolla kuultiin aiempien vuosien tapaan professori Marja Tuomisen ja väitöskirjatutkija Pilvikki Lantelan aloitusluennot kulttuurihistorian historiasta, sijainnista, käsitteistä ja menetelmistä. Tästä jatkettiin kulttuurihistorioitsija Tom Linkisen kanssa antiikin ja keskiajan näkökulmien pariin, ja Lantela luennoi uudesta ajasta. Viimeisellä kerralla Elina Karvo luennoi uusimmasta ajasta, mutta osin aiemmilta vuosilta tutulla tematiikalla eli kulttuurihistorian, faktan ja fiktion ja elokuvien välistä suhdetta avaten. Samaa aihepiiriä on käsitelty aiempina vuosina myös kulttuurihistorioitsija Mervi Löfgren Auttin luentokerralla, sillä hän on tehnyt omaan väitöstutkimukseensa liittyvän dokumenttielokuvan, ja kyseinen Auttin neidit ikkunalla (2006) on katsottu luentosarjan lopuksi monena vuonna.
Kulttuurihistoria mukana Lapin yliopiston Tieteen päivillä
Lapin yliopistolla järjestettiin syys–lokakuun taitteessa Tieteen päivät teemalla ”Hyvä ja paha tieto”. Perjantain 1.10.2021 ohjelma alkoi kulttuurihistorian ja kirjallisuuden merkeissä, aiheesta ”Kenen näkökulmasta sodasta kerrotaan ja mistä vaietaan?”.
Marja Tuomisen kanssa teemasta oli keskustelemassa kirjailija ja väitöskirjatutkija (Oulun yliopisto) Petra Rautiainen. Heillä oli aiheesta paljon kerrottavaa, sillä Tuominen on omalla tutkijanurallaan purkanut Lapin sodan marginaalista asetelmaa tutkimuksessa. Rautiainen on puolestaan nostanut yhteiskunnalliseen keskusteluun suomalaisten harjoittamaa kolonialisaatiota ja fasismia teoksellaan Tuhkaan piirretty maa (2020), joka sijoittuu Lapin sodan jälkeiseen Lappiin.
Tuominen ja Rautiainen pitivät esillä muun muassa sitä, että vaikka aiheesta on nyt tehty tutkimusta, julkaistu kirjallisuutta ja käyty yhteiskunnallista keskustelua, niin aiheiden käsittelylle on tarvetta jatkossakin.
Väitöstilaisuus Petsamon siirtolaisten muistitiedosta
Lukuvuodelle 2021–2022 ajoittui yksi kulttuurihistorian väitöstilaisuus, joka onneksi pystyttiin järjestämään alkuperäisen suunnitelman mukaan paikan päällä Lapin yliopistossa, joskin koronarajoitusten puitteissa. Tiina Harjumaan käsikirjoitus Menetetty ja läsnä oleva Petsamo – Menneisyyden tulkitseminen ja historian rakentuminen petsamolaisessa muistiyhteisössä tarkastettiin lauantaina 11.12.2021. Vastaväittäjänä toimi dosentti, akatemiatutkija ja yliopistonlehtori Kaisa Vehkalahti ja kustoksena professori Marja Tuominen. Harjumaan lectio praecursoria on luettavissa Ennen ja nyt – Historian tietosanomat -sivustolla.
Lektion jälkeen vastaväittäjä Vehkalahti esitti perusteellisia kysymyksiä väitöskirjan rakenteesta ja metodologiasta ja hyviä ehdotuksia mahdollisille jatkotutkimusaiheille. Tilaisuuden päätteeksi oli tarjolla kakkukahvit, ja illalla vietettiin karonkkaa Frans & Chérie -ravintolassa.
Tilaisuus striimattiin etäosallistujille, ja siellä kuvattiin myös ohjevideo väitöstilaisuuden kulusta Lapin yliopiston tutkijakoulun käyttöön. Kuvaajina ja editoijina toimi taiteiden tiedekunnan AV-tuotantopajan opiskelijoita.
Kulttuurihistoria juhlisti 25-vuotista taivaltaan Lapin yliopistossa
Kulttuurihistorian oppiaineella ja tieteenalalla on vuonna 2022 monta syytä juhlaan, sillä Turussa oppiaine täyttää 50 vuotta ja Lapin yliopistossa 25 vuotta. Rovaniemellä opetus aloitettiin Marja Tuomisen luotsaamana vuonna 1996 ensin avoimen yliopiston kautta, ja vuodesta 1997 alkaen kulttuurihistoria on ollut oma itsenäinen oppiaineensa Lapin yliopistossa. Tuominen nimettiin oppiaineen professoriksi vuonna 2004.
Neljännesvuosisadan täyttymisen kunniaksi oppiainetta juhlistettiin 18.5.2022 päiväseminaarin merkeissä Lapin yliopistossa ja vapaamuotoisen illanvieton parissa Kulttuuritalo Korundissa. Pohjoisen kulttuurihistorian aarteet ja unelmat -päiväseminaarissa kuultiin Maarit Leskelä-Kärjen dosenttiluento elämänkerronnan historiasta, tutkimuksesta ja etiikasta. Leskelä-Kärjelle myönnettiin kulttuurihistorian, erityisesti elämänkerronnan dosentuuri Lapin yliopistossa tammikuussa 2022.
Päiväseminaarissa kuultiin myös lyhyitä puheenvuoroja, jotka olivat ilahduttavan erilaisia sisällöiltään ja esitystavoiltaan. Marja Tuominen ja saamenkulttuurin professori, pohjoisen kulttuurihistorian dosentti Veli-Pekka Lehtola kertoivat pohjoisen kulttuurihistorian alkuajoista ja siitä, millaisista näkökulmista, keskusteluista ja julkaisuista lähdettiin liikkeelle. Kulttuurihistorioitsija, tutkija ja tietokirjailija Pälvi Rantala luki oivaltavia, humoristisia ja koskettavia katkelmia runoistaan, ja väitöskirjatutkijat Marko Niemelä ja Virpi Vainio avasivat näkemyksiään pohjoiseen kulttuurihistoriaan suhteessa omiin tutkimusaiheisiinsa. Elina Karvo puolestaan pohti, mitä mahdollisuuksia pohjoisen kulttuurihistorian tutkimiseen liittyy. Seminaarissa pidettyjen puheenvuorojen sisällöstä voi lukea lisää Kulttuurihistorian seuran blogista.
Tilaisuudessa juhlistettiin samalla Marja Tuomisen pitkäaikaista ja ansiokasta uraa oppiaineen kehittäjänä, vastuuhenkilönä ja professorina Lapin yliopistossa. Tuominen jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2021 ja jatkaa muun muassa väitöskirjojen ohjaamista emeritaprofessorina. Tuomisen akateemiset ansiot ovat saaneet muutenkin kiitosta viime vuosina, sillä tasavallan presidentti myönsi hänelle itsenäisyyspäivänä 2020 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin (SVR R I), ja keväällä 2022 Tuominen oli yksi Pohjolan Osuuspankin Helmi-palkinnon saajista. Helmi-palkinto myönnetään henkilöille, jotka ovat toimineet Lapin hyväksi ansioituneella ja esimerkillisellä tavalla.
Kohti uutta lukuvuotta
Tulevana lukuvuonna 2022–2023 Lapin yliopistossa täytetään kulttuurihistorian yliopistonlehtorin vakinainen tehtävä, joka oli avoimessa haussa alkuvuodesta 2022. Kuten Tuominen totesi kulttuurihistorian 25-vuotisjuhlilla, oppiaine on varmasti hyvissä käsissä tulevaisuudessakin!
Menneisyys elää meissä 