Näin perustettiin Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry

Rovaniemeläiset ovat tottuneet viettämään syyskuun alkupuolella Rovaniemi-viikkoa. Aluksi kyse on ollut päivän mittaisesta juhlasta, jota on vietetty syyskuun 7. päivänä. Kulttuurihistorian syventävien opiskelija Päivi Rantanen on perehtynyt Kotiseutuyhdistys Rovaniemen Totto ry:tä koskeviin asiakirjoihin ja lähteisiin. Hän kertoo yhdistyksen toiminnasta ja siitä mitä kaikkea muuta kyseiseen päivämäärään liittyy.

Päivi Rantanen

Maassamme perustettiin pian sodan jälkeen lukuisia kotiseutuyhdistyksiä, jotka puolestaan ottivat perustaakseen pieniä kotiseutumuseoita. Nämä saattoivat keskittyä johonkin omalle pitäjälle tärkeään elinkeinoon tai muuhun erityispiirteeseen. Tuon ajan Suomessa maaperä oli suotuisa museoaatteelle. Kuitenkin itse kotiseututyön voidaan katsoa alkaneen jo satoja vuosia aikaisemmin, kun Ruotsi-Suomessa perustettiin vuonna 1666 erityinen Antikviteettikollegio. Se kokosi tietoja myös Suomen alueella olevista muinaismuistoista ja historiallisista paikoista. Varsinaisesti kotiseututyö tuli meillä tunnetuksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aloittaman perinteen keruun kautta. Elias Lönnrotin Kalevala lienee tästä tunnetuin esimerkki. Ensimmäinen paikallinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalle vuonna 1908. Valtakunnallisella tasolla kotiseututyötä kehittää ja tukee Suomen kotiseutuliitto. Sen jäsenistöön kuuluu noin 750 paikallisyhdistystä ja sen arvioidaan olevan yksi maamme suurimmista kansanliikkeistä. Osa sen toimintaa on erilaisten palkintojen ja tunnustusten myöntäminen.

Rovaniemen Totto-seuran perustamiseen näkyy valmistaudutun hyvin. Frans Hanni oli esittänyt sille jo valmiiksi nimen. Totto-sana viittaa Kemijoen rannalla sijaitsevilla vaaroilla vainolaisaikaan käytettyyn hälytysjärjestelmään, jossa uhan ilmetessä sytytettiin merkkitulia eli tottoja. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin syyskuun 7. päivänä vuonna 1951. Siihen osallistui 13 paikkakuntalaista. Rovaniemi-lehdessä julkaistussa kokouskutsussa tuotiin esille huoli siitä, että menneet ajat pian unohtuisivat: ”Nyt on rovaniemeläisile jo oikia aika laittaa oma seura huoltamhan vanhoja Rovaniemen muistoja. Met vain pijämä, että meistä ku aika jättää, niin ei monikkan ennää jaksa vanhoja muistella, ku ratiosta ja aviisista alin lakkaamatta tullee uutta tietua ja viishautta.” Kutsun olivat allekirjoittaneet: Otto Korkalo, Pietari Yliruokanen, Mikko Ruokanen ja Matti Perunka.

Kokouksessa hyväksyttiin mallisäännöt, joissa lausuttiin julki seuran tavoitteet. Seuran tehtävä oli lisätä asukkaiden kiintymystä ja rakkautta kotiseutuaan kohtaan, edistää yhteishenkeä sekä tallettaa näiden alueiden menneisyyttä ja sen entisten asukkaiden elämää eri muodoissa. Myös alueen taloudellinen ja henkinen vaurastuminen nähtiin yhdistyksen tavoitteena.

On epäselvää, oliko pitäjänseuran perustamispäiväksi valittu tarkoituksella juuri 7. syyskuuta, jota on myöhemmin alettu viettää erityisenä Rovaniemi-päivänä. Se on valikoitunut merkkipäiväksi, koska ensimmäinen virallinen Rovaniemeä koskeva asiakirjamerkintä on päivätty 7. syyskuuta vuonna 1453.

Jo varsin pian pidetyssä toisessa Totto-yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan on merkitty keskeiseksi tavoitteeksi, että erilaisten muistoesineiden kerääminen pikimmiten aloitettaisiin. Yhdistyksellä oli käytännön ongelmana säilytystilan puute, mutta toisaalta tiedettiin sanoa, että vastavalmistuneen kirkon kellarissa olisi tilaa tavaroille. Ymmärrettävästi haluttiin pitää kiirettä, olihan niin paljon omaa esineellistä historiaa menetetty sodan tuhoissa. Sen lisäksi yhdistys päätti ryhtyä toimittamaan paikallista historiaa esittelevää julkaisua, joka sekin sai nimen Totto. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi seuraavan vuoden keväällä.

Vanhoista kokouspöytäkirjoista välittyy erilaisten tapaamisten harras tunnelma. Toiminta näyttää olleen paitsi hyvin aktiivista ja tavoitteellista, myös hyvin antaumuksellista. Samana syksynä Totto järjesti ensimmäisen kerran sittemmin perinteeksi muodostuvan kekrijuhlan. Erilaisten muisteluksien lisäksi ohjelmaan sisältyi paljon yhteislaulua ja juhla myös lopetettiin yhteisesti laulaen ”Maa on niin kaunis”.

Pohjolan Sanomat kertoo Totolla olleen vuonna 1955 jo liki 400 jäsentä. Maalaiskunnan kaikkiin kyliin oli valittu erityiset kyläasiamiehet, joiden tehtävänä oli tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja ottaa vastaan esinelahjoituksia. Näitä asiamiehiä oli alueen laajuuden vuoksi useita kymmeniä. Myös tästä uutisesta välittyy kuva vilkkaasta toiminnasta. Jo heti kohta yhdistyksen toiminnan alettua kerrotaan onnistutun saamaan talteen paljon vanhaa tavaraa. Aiemmin oli jo järjestetty kotiseutuaiheinen runokilpailu ja niinpä voittajarunon säveltämiseksikin järjestettiin kilpailu. Pidettiin myös erittäin tärkeänä paikkakunnalla asuvien iäkkäiden henkilöiden haastattelemista eri aiheista ja tässä yhteydessä haluttiin myös tallettaa paikallista murretta. Myös vanhoja valokuvia talletettiin ja tarkoituksella oli filmattu vielä vapaana virtaava Taivalkoski. Tiedettiinhän voimalaitosrakentamisen sen tuhoavan. Suuresta Muurolan lohipadosta rakennettiin pienoismalli. Nämä haastattelunauhat ja valokuvat löytyvät tällä hetkellä Lapin maakuntamuseosta Toton kokoelmista.

Kokouspöytäkirjoissa mainittiin suunnitelmista pystyttää eri puolille pitäjää erilaisia muistomerkkejä; ”Suosiolan lähellä olevassa ojassa” tiedettiin olevan vanhat myllynkivet, jotka haluttiin pystyttää muistomerkiksi. Samoin pidettiin tarkeänä ”Ranuantien varressa Vittaseljässä” olevien ”käräjäkivien” tutkimista ja merkitsemistä.

Totto ry onnistui saamaan omistukseensa sodalta säilyneen ja museorakennukseksi hyvin soveltuvan Pöykkölän tilan päärakennuksen. Se oli sitäkin tärkeämpää, koska esinelahjoituksia, joista osa oli varsin kookkaita, oli kertynyt jo huomattavan paljon. Pian perinteiseksi muodostunutta Marjetanjuhlaa on pidetty vuodesta 1957 alkaen Pöykkölän pihapiirissä. Vuosien mittaan Pöykkölään on muodostunut laaja Seurasaaren tyylinen talomuseoalue kuten myös monipuolinen esinemuseo.

Tälläkin hetkellä Totto toimii aktiivisesti. Sen museotoiminta tavoittaa suuret yleisömäärät ja se on kunnialla pystynyt huolehtimaan kiinteistöstään. Sen toiminta näyttäisi entisestään monipuolistuneen, järjestetäänhän Pöykkölässä myös konsertteja. Vuosittaiset sadonkorjuumarkkinat ovat sieltä löytäneet sijansa. Toton toiminta on tunnustettu myös valtakunnallisella tasolla: vuonna 2018 Suomen Kotiseutuliitto myönsi sille Vuoden kotiseutuyhdistys -tittelin.

Lähteet

Suomen kotiseutuliitto https://kotiseutuliitto.fi [luettu 8.5.2020].

Enbuske, Matti (2017) Pöykkölä museona 60 vuotta 100-vuotiaassa Suomessa. Julkaisussa Totto XX. Rovaniemi: Kotiseutujulkaisu, 10–24.

Rovaniemi-lehti 4.9.1951.

Outakoski, Aslak (1965) Rovaniemen historia I. Rovaniemen seudun vaiheita vuoteen 1631. Rovaniemi: Rovaniemen historiatoimikunta, 54–56.

Pohjolan Sanomat 15.3.1955.

Toton yhdistysarkisto. Kokouspöytäkirjat. Lapin maakuntamuseo.

[Kirjoitusta päivitetty 3.9.2020 pienten kirjoitusvirheiden ja täsmennysten osalta.]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s